Aika luopua iPadista

Kouluvuosi on melkein ohitse. Kesäloman alkamisen ohella se tarkoittaa myös sitä, että minun ja luokkakavereitteni on palautettava meillä viidennen jakson ajan käytössä olleet iPadit takaisin koululle. Myönnän tuntevani lievää luopumisen tuskaa, vaikka kotona onkin yksi iPad ja juuri tullut ikioma Samsung Galaxy Tab 8.9 -tablettini. iPad on oikein toimiva, helppokäyttöinen ja varsin monipuolinen laite, josta on sääli luopua. Tästä lähtien twiittaan sitten varmaan Samsungillani – joko puhelimella tai tabletilla.

Jakso iPadin kanssa oli oikein hyvä kokemus. Käytin sitä päivittäin koulussa ja tein muun muassa kaikki muistiinpanoni ja useimmat kirjoitelmani ja esseeni sillä. Tämä ei tietenkään olisi onnistunut näin hienosti ilman Logitechin näppäimistöä, jos aiemmin kirjoitin. Näppäimistön ansiosta iPad pystyi kaikkeen siihen, mitä teen normaalisti koulussa miniläppärillä eli toisin sanoen kirjoittamiseen, netin käyttöön ja tiedostojen tallentamiseen Dopboxiin ja jakamiseen sieltä. Dropboxin ansiosta käytän nykyisin hyvin harvoin USB-tikkua, joka minulla roikkuu mukana avaimissani, joten USB-portin puuttuminen ei haitannut mitään.

Läppäriä koulussa käyttämään tottuneelle iPadin koulukäyttö ei tietyiltä osin ollut mikään mullistava muutos. Esimerkiksi äidinkielen opiskeluuni se ei ensin tuonut juuri muutosta. Kirjoitin muistiinpanoni samalla tavalla kuin olisin ne läppärillä kirjoittanut. Mutta kuten aiemmin kirjoitin, iPadin ansiosta sain kirjoittaa suurimman osan äidinkielen kirjoitelmistani kynän sijaan näppäimistön kanssa. Saa nähdä millaiseen väittelyyn joudun syksyllä opettajani kanssa, kun minulla on koulussa Samsungin tabletti tai läppäri eikä iPad-kokeilu ole enää meneillään. Tarkoittaakohan se taas paluuta vanhalle kunnon konseptille kirjoittamiseen?

iPadissa oli kuitenkin muutama merkittävä positiivinen ero läppäriin. Tietokoneella piirtäminen on hankalaa ja jälki on ilman piirtopöytää tai vastaavaa välinettä varsin hirveää – ainakin, kun minä piirrän. Moni muu varmasti osaakin taiteilla vaikka mitä, mutta minulta hiiren käyttö kynänä ei luonnistu. Tästä on seurannut se, että esimerkiksi fysiikan tunneilla joudun jatkuvasti miettimään kumman käyttö muistiinpanojen tekemiseen on loppujen lopuksi järkevämpää, läppärin vai vihon ja kynän. Kaavat tekstinkäsittelyohjelmalla vielä pystyykin tekemään, mutta kaikenlaisten mallikuvien tekeminen koneella on hidasta ja tuskallista. iPadia käyttäessä tämä ei ollut ongelma. Piirsin kuvat ja kaavat piirustusohjelmalla ja liitin ne kuvina muistiinpanoihin. Lisäksi joistakin dataprojektorilla tai piirtoheittimellä näytetyistä kuvaajista nappasin kuvan ja liitin muistiinpanoihini. Tämä järjestelmä toimi oikein hienosti. Käsittelen kuitenkin sitä ja läppärin käyttöä matemaattisissa aineissa myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.

Mainittakoon vielä, että mukavaa iPadissa läppäriin verrattuna olivat massa ja käynnistysnopeus sekä paljon parempi akku. iPad sujahti kätevästi reppuun näppäimistön kanssa eikä painanut siellä kovin paljon. Ei miniläppärikään, jota normaalisti käytän koulussa, ole mikään hirvittävän painava, mutta iPad oli kuitenkin kevyempi. Lisäksi iPad käynnistyi nopeammin kuin käyttämäni läppäri enkä joutunut kärsimään kaikenlaisista epämääräisistä jumiutumiskohtauksista, jotka eivät ole järin tervetulleita kesken oppitunnin. Myönnän toki, että miniläppärini voisi kaivata tuuletteminen puhdistusta, käyttöjärjestelmän vaihtoa tai ainakin eheytystä. Varmasti senkin jälkeen iPad kuitenkin peittoaisi sen käynnistymisnopeudessa.

Vaikka kokemukseni iPadin koulukäytöstä olivat yksinomaan positiivisia, minun täytyy myöntää, että jollain tasolla jäin hieman kylmäksi. Olisin kaivannut jotain enemmän. iPadit olivat luokallani vain yhden jakson ajan ja olisin toivonut, että tilaisuutta olisi hyödynnetty enemmän. Luimme äidinkielessä yhden kirjan iBooksilla ja teimme yhden esitelmän Keynotella, mutta siinä se sitten olikin. Olisin toivonut opettajien näkevän iPadin mielenkiintoisena mahdollisuutena, mutta jotenkin laitteet jäivät sivuun. Toisaalta se olisi vaatinut opettajilta ylimääräistä vaivannäköä ja paneutumista. Vanhat, tutut tavat ovat tietenkin nimenomaan tutumpia ja tuntuvat varmasti helpommilta. Onneksi minua ei sentään kovin montaa kertaa kehotettu laittamaan muistiinpanojen tekemistä varten esiin ottamaani iPadia pois laukkuun. Silloin olisin jo loukkaantunut.

Ensi syksynä todennäköisesti sitten testaan saamaani Samsungin tablettia koulukäytössä. Sitten nähdään miten Android taipuu lukioon ja millainen se on verrrattuna iOSiin. Luvassa siis hieman harvinaisempia kirjoituksia tässä iPadin dominoimassa tvt-keskustelussa!

A pretty nice surprise

I’m sorry that I’ll hype a little bit in this post, but I really can’t help it. Today happened something so special and I’m so exicted. I don’t usually blog in English but today, for some reason, I feel much more comfortable in English. This is also very good training and I can almost say that I’m studying. I have English exam on Monday and I should be studying. Well, I’ll study later in this evening and on the weekend.

When I came home today after my Swedish exam, I first went to get the mail, as usual. I wasn’t expecting anything special so I was a bit puzzled when I saw quite a big package in our mailbox. Then I realized what it was. I had been waiting for it, but I’d thought that it would arrive in the end of the next week or even later. I took all the letters and the magazines and the package and hurried inside. I threw my school bag and other stuff just somewhere and placed the mail on the kitchen table. I quickly opened the package and took out a box. For a while I was only able to stare the box and picture on it.

“Samsung Galaxy Tab 8.9”, told the letters on the top of the white box. I just sat there for couple of minutes feeling confused. I was staring at the box like it might just dissappear. Or someone might just come over and tell that this was just a joke. That I wouldn’t get the tab and they had just been trolling me.

No, it wasn’t a dream. It wasn’t trolling. There really was Samsung Galaxy Tab 8.9 wifi. And it was mine. Of course I first took couple of pictures and tweeted them. I am definitely addicted to Twitter. After that I finally opened the box.

After that I’ve been just having fun with my tab. This seems great! I’m actually writing this post with it and the Logitech bluethoot keyboard which I’ve used earlier with iPad. As I’ve written earlier, I’ve had iPad from school for something like 6 weeks and I’ve used it a lot in school and at home. Well, next year I can use Android tablet. I have for long time wanted to try out Android tablet – also in school. There is so much talk just about iPads. I really like iPad but I want to know also about other options and try those out. I had been wondering would someone borrow me Android tablet if I would in exchange write a lot about my experiences. I guess nobody would do that.

Absolutely the best thing is that I paid nothing for this Samsung Galaxy Tab 8.9. I wouldn’t buy any tablet right now because I don’t have that much extra money. But in this case I didn’t need to spend any money at all. I got it for totally free because I won it. I don’t want brag or anything, so it really happened. Ilona IT had a competition. The idea was that you’d send them a learning project you had done with some mobile device, like a tablet or a mobile phone. I had been doing some math videos with iPad to my friend to help him with studying. My dad said I should send my videos to the competition. I was a bit sceptical. My videos aren’t that fancy or good. Well, I thought that I couldn’t lose anything so I sent an email with the link and a brief description what was the idea behind my videos.

I really didn’t think that I could win anything but I did. There was three projects on the first place (the results) and one was mine. The judges weren’t able to decide which one was the best so they decided to give all of us the first place but the price of the second place. We could choose either iPod Touch 8GB or Samsung G alaxy S 5.0 wifi. Both are media players, like smartphones without GSM or tiny tablets.

I chose Samsung, but as you know I got a tablet not a media player. How that happened? I was really lucky. The importer, which Ilona IT used, didn’t have Samsung Galaxy S 5.0 -media players anymore. But they had tablets so I got this get instead – and I am not dissapointed, on the contary.

So this kind of surprise I got today. Sorry for hyping, you’ll probably need to stand some more in the future, about Samsung tab or iPad. We’ll see.

Pilvi

P.S. I really would like to know what you thought about using English this time. And which one you prefer, Finnish, English or should I use both? Not at the same post of course, but should I write some posts in both languages or something like that? I really appreciate your opinions – even if you tell me that my English is horrible to read or full of spelling mistakes.

Kun nettiyhteys menee poikki, tarvitaan aikamoista kikkailua

Eilen kaverini laittoi minulle tekstiviestin, jossa hän kysyi ohjeita ruotsin itseopiskelutehtäviin. Heiltä oli nettiyhteys mennyt poikki ja niinpä hän ei päässyt Moodleen katsomaan tehtävien ohjeita. Tehtävät piti tehdä maanantaiksi, joten hän tarvitsi ohjeet heti.

Näpyttelin lyhyen ohjeistuksen hänelle nopeasti tekstiviestillä. Sitten törmäsin pieneen ongelmaan. Yksi osa itseopiskelutehtävistä oli alleviivauksien tekeminen kappaleesta ja alleviivattavat kohdat oli annettu Moodlessa erillisenä tiedostona. Niitä oli sen verran paljon, että en kyllä jaksaisi ruveta kirjoittamaan kaikkia puhelimellani. Varsinkin kun käytössä oli kosketusnäyttö.

Ensimmäinen ajatukseni oli lähettää tiedosto kaverilleni sähköpostilla, mutta sitten tajusin ettei se tietenkään toimisi. Ongelmahan oli nimenomaan se, että heillä oli nettiyhteys poikki. Myöskään tekstiviestin liitetiedostona tiedostoa ei voisi lähettää, sillä kaverini puhelin oli sen verran vanha, että se ei välttämättä osaisi käsitellä tiedostoa.

Niinpä käytin aikamoista kikkailua. Olin tallentanut tiedoston Dropboxiin, joten avasin iPadin Dropbox-sovelluksessa kyseisen tiedoston, josta avasin sen tekstinkäsittelyohjelma Pagesiin. Tästä kopioin tekstin ja liitin sen suoraan sähköpostiviestiin, jonka lähetin Mail-sovelluksella itselleni Gmailiin.

Koko homman ajatuksena oli kiertää se, että puhelimellani en saanut kopioitua tekstiä Dropboxista QuickWordiin avatusta tekstitiedostosta, mutta Gmailiin tulleiden viestien tekstiä sen sijaan pystyi kopioimaan. Niinpä avasin viestin puhelimessani olevasta Gmail-sovelluksesta ja kopioin tekstin tekstiviestiin ja lähetin kaverilleni. Ei onnistunut. Viesti ei mennyt perille. Kaipa se oli yksinkertaisesti liian iso. Niinpä lähetin tekstin lopulta neljässä tai viidessä erässä, joista kukin oli kahden tai kolmen viestin mittainen. Puhelinlasku kiittää. Perille ne kuitenkin menivät.

Kaverini sai joka tapauksessa alleviivauksensa. Suosittelisin kumminkin, että tällaisissa tilanteissa kannattaisi tehtäväohjeet ynnä muut tallentaa etukäteen omalle koneelle, ettei sitten tulisi ongelmia, jos vaikkapa nettiyhteys ei toimi, kun niitä viimeisenä iltana tekee. Myönnän etten aina itsekään tallentele kaiken maailman ohjetiedostoja, mutta suosittelen siitä huolimatta muita tekemään niin. Minäkin yritän muistaa.

Isänini muuten sanoi toimintaani diginatiiviksi. Minä sanoisin sitä turhan monimutkaiseksi tekniikkakikkailuksi. Terminsä kullakin.